Suomen Pankin BOFIT laatii kerran puolessa vuodessa ennusteen Venäjän talouskehitykselle. Tuorein ennustepäivitys julkaistiin lokakuun alussa. Ennusteessa nähdään, että bruttokansantuotteella mitattuna Venäjän talous supistuu sekätänä vuonna että ensi vuonna noin 4 %. Ennen sotaa Venäjän talouden ennakoitiin kasvavan yli 2 % vuosittain tänä ja ensi vuonna.
Sota kaikkine seurauksineen siis leikkaa Venäjän taloudesta melkoisen siivun. Vuoden 2024 lopulla talous on yli 10 % pienempi kuin se olisi ilman hyökkäystä Ukrainaan voinut olla. Maailmantalouden sen sijaan ennustetaan kasvavan tänä vuonna voimakkaasti ja ensi vuonnakin kohtuullista vauhtia. Venäjän suhteellinen osuus maailmantaloudessa supistuu lähivuosina erityisen paljon.
Hyökkäyssota, länsiyritysten vetäytyminen markkinoilta, tuonnin vaikeutuminen, ja viimeistään improvisoitu mobilisaatio aiheuttavat epävarmuutta ja saavat monet venäläiset kotitaloudet lykkäämään suurempia hankintoja ja supistamaan kulutustaan. Samoin käy helposti yksityisille investoinneille, joiden suunnittelua rajoittaa myös koneiden ja laitteiden tuonnin vaikeutuminen sekä pakotteista johtuen kovin epävarmat vientinäkymät.
Investointien kehitys riippuukin jatkossa aikaisempaa enemmän valtion ja valtionyritysten toimista. Länsimaista pääomaa ja osaamista uusiin investointihankkeisiin ei saada.
Toistaiseksi myös Venäjän ystävällisiksi luokittelemat maat ovat olleet hyvin varovaisia sitoutumaan merkittäviin investointeihin Venäjälle.
Sota liki väistämättä kasvattaa valtion menoja. Puolustusmenot ovat tänä vuonna kasvaneet yli 50 %.
Hallituksen tuoreen budjettisuunnitelman mukaan erityisesti sisäisen turvallisuuden menot kasvavat voimakkaasti myös tulevina vuosina. Puolustusteollisuutta tuetaan myös hallinnollisin toimin ja erilaisin lainatakauksin. Lisäksi keskeisiä äänestäjäryhmiä pyritään tukemaan kasvattamalla sosiaalietuuksia, kuten eläkkeitä ja lapsiperheiden tukia. Sen sijaan muita julkisen sektorin menoja (kuten terveydenhuollon, koulutuksen ja tutkimuksen menoja) jouduttaneen supistamaan selvästi.
Eristäytyminen maailmantaloudesta on käynnissä
Venäjän tavaraviennin arvo on paisunut maailmanmarkkinahintojen nousun takia, mutta vientimäärien kehitys on ollut vaihtelevaa. Vaikka perinteiset ostajat ovat vältelleet venäläistä raakaöljyä keväästä alkaen, Urals-laadulle on löytynyt uusia asiakkaita muun muassa Intiasta, Kiinasta ja Turkista. Sen sijaan esimerkiksi maakaasun, puutavaran, terästuotteiden ja kivihiilen vienti vaikuttaa supistuvan. EU:n päättämät rajoitukset venäläisen raakaöljyn ja öljytuotteiden tuonnille astuvat voimaan vasta joulukuussa 2022 ja helmikuussa 2023. Näiden pakotteiden vaikutus tuntuu ensi vuonna Venäjän viennin poikkeuksellisena supistumisena.
Sodan seurauksena sekä Venäjän talous että yhteiskunta sulkeutuvat ja irtautuvat maailmantaloudesta. Venäjä on polttanut sillat merkittäviin länsimaisiin taloustoimijoihin vuosiksi eteenpäin, eikä paluuta vanhaan normaaliin ole. Yhteistyö Kiinan kanssa korvaa menetettyjä länsisuhteita vain pieneltä osin. Sodan ja liikekannallepanon vauhdittama aivovuoto heikentää entisestään tulevan talouskasvun edellytyksiä. Venäjän taloudessa on edessä pitkä ja osin kivulias sopeutuminen aiempaa matalampaan elintasoon.
TEKSTI LAURA SOLANKO, VANHEMPI NEUVONANTAJA, BOFIT, SUOMEN PANKKI
KUVA SVETLANA ALEKSEJEVA