Suomi–Venäjä-seuran uudella puheenjohtajalla, keskustan toisen kauden kansanedustajalla ja puolueen varapuheenjohtajalla Petri Honkosella on kautensa alussa tavoitteet korkealla, niin kuin pitääkin.
Honkosen, 33, päätavoite on saada lisää nuoria mukaan seuran toimintaan ja kehittää seuran toimintaa sellaiseksi, että nuoretkin innostuisivat siitä. Uudet nuoret jäsenet olisivat tärkeitä, että seuran toiminta jatkuisi elinvoimaisena. Tällä hetkellä sen jäsenten keski-ikä on noin 60 vuotta ja jäsenmäärä on ollut laskussa.
Tehtävä ei ole helppo, sillä nuoria tavoittelee moni muukin järjestö, eikä Venäjä ole maana ollut siitä houkuttelevimmista päästä viime vuosina. Honkonen huomauttaa, että nuorille perusyhdistystoimintaan sitoutuminen ei ole niin luontevaa kuin vanhemmille ikäpolville. Hänellä on kuitenkin ideoita.
Hänestä seura voisi luoda enemmän toimintaa, keskustelua ja vuorovaikutusta nuoria kiinnostavien yhteiskunnallisten asioiden, kuten ympäristö- ja ilmastokysymysten ympärille. Nämä teemat ovat olleet pinnalla myös Venäjällä.
– Seuran toimintaa voisi tuoda korkeakouluihin, joissa on jo entuudestaan monenlaista harrastustoimintaa. Suomi–Venäjä-seura sopisi siihen skeneen ja viitekehykseen. Ylipäätään tietoisuuden lisääminen Venäjästä koulujen kautta on ihan perusjuttu, Honkonen sanoo.
Arki tutuksi elokuvista
Honkosen tavoitteet kumpuavat Suomi–Venäjä-seuran uudesta strategiasta, joka hyväksyttiin edustajakokouksessa syyskuun lopussa. Samassa etäyhteyksin järjestetyssä kokouksessa valittiin myös uusi puheenjohtaja.
Uudessa strategiassa korostetaan monipuolisten Venäjä-yhteyksien luomista ja eri ikäryhmien parempaa huomioimista toiminnassa. Seuran tavoitteena on kehittyä entistä laaja-alaisemmaksi järjestöksi, joka järjestää ”mukaansatempaavaa toimintaa” kaikille ikäryhmille ympäri Suomen ja rajojen yli.
Olennaista olisi saada ensiksi nuoret ylipäätään kiinnostumaan Venäjästä. Muiden vieraiden kielten – paitsi englannin – opiskelu kouluissa on laskenut. Venäjä ei kuulu myöskään suosituimpiin vaihto-opiskelukohteisiin. Moniin muihin maihin verrattuna nuorten Venäjä-kiinnostus on lähinnä marginaalista.
Honkosen mielestä olisi tärkeää tehdä suomalaisille tutuksi venäläistä arkea. Esimerkiksi venäläisiä elokuvia näkee Suomessa lopulta aika harvoin, vaikka Venäjällä on mittava elokuvatuotanto.
– Se on seuran ykköskysymys, että miten oman toiminnan kautta saataisiin tuotua venäläistä arkea enemmän esille. Venäläistä elokuvaa ja muuta kulttuuritoimintaa pitäisi tehdä entistä enemmän.
Honkosen mielestä liian kielteistä mielikuvaa Venäjästä pitäisi yrittää murtaa tai ainakin monipuolistaa Venäjä-kuvaa.
– Venäjä on mennyt pois muodista kansainvälispoliittisista syistä. Tätä vastaan haluan taistella. Nuoret ajattelevat, että mahdollisuudet ovat Euroopassa, lännessä, mutta Venäjä unohtuu. Pitää tuoda esiin venäläisten arkea ja yhteisiä liittymäkohtia sen kautta, Honkonen sanoo.
Keskustalla vahva edustus
Matkailu on yksi keino avartaa maailmankatsomusta, mutta kuluneena vuonna koronapandemia on pannut sen tauolle, kun Suomen ja Venäjän rajat ovat olleet kiinni. Honkosta huolettaa suomalaisnuorten vähenevä ”Venäjä-osaaminen”.
– Jos kiinnostus kasvaa, niin kielen opiskelukin kasvaa. 2000-luvun alussa puhuttiin venäläisten matkailusta ja viisumivapaudesta, jolloin moni näki Venäjässä tulevaisuuden työmahdollisuuden.
Suomi–Venäjä-seurakin on joutunut miettimään uudenlaisia toimintamuotoja. Elokuvaesityksiä, lukupiirejä ja konsertteja on siirretty verkkoon. Honkosen mukaan sähköistä toimintaa on tarkoitus kehittää edelleen.
Honkonen itse on kuitenkin live-tapaamisten ystävä. Kansanedustaja odottaa pääsevänsä kiertämään kenttää.
– Olen erittäin kiinnostunut siitä, miten paikallisyhdistykset toimivat. On hienoa nähdä, millaista kaikenlaista toimintaa siellä on.
Keskustapuolueella on ollut perinteisesti vahva edustus Suomi–Venäjä-seurassa. Ennen Honkosta puheenjohtajina ovat toimineet muun muassa Katri Kulmuni ja Paula Lehtomäki. Honkonen sanoo kytköksen liittyvän siihen, että Suomi–Venäjä-seuralla ja paikallisyhdistyksillä on vahvat yhteydet suomalaisiin kuntiin, kuten keskustallakin.
Puheenjohtajan tehtävään Honkosta pyydettiin. Hän ei tällä hetkellä toimi muissa kansalaisjärjestötehtävissä, joten pestille löytyi hyvin aikaa.
– Olin hyvin innostunut, että pääsisin näin perinteikkään ja vaikuttavan järjestön johtoon ja kehittämään sitä. Minulla oli henkilökohtaisesti tarvekin päästä tarkastelemaan maailmaa tästä vinkkelistä, eikä vain työn kautta, Honkonen sanoo.
Blinijuhlat joka syksy
Honkonen itse sanoo olleensa aina kiinnostunut Venäjästä – kaikilla elämänalueilla. Kansanedustajana hän on seurannut Venäjää ja sen kehitystä. Sydäntä lähinnä on Venäjä historia, mitä hän opiskeli Jyväskylän yliopistossa. Mieleen on painunut yleisen historian professorin Seppo Zetterbergin peruskurssi.
– Se oli niin kiehtova kurssi, että siitä lähti innostus ja kiinnostus Venäjän historiaan. Poliitikkona olen pitänyt yhteyksiä ja luonut verkostoja yhteiskunnallisen vaikuttamisen kautta. Olen tutustunut moniin venäläisiin kansanedustajiin.
Venäjällä Honkonen kävi edellisen kerran reilu vuosi sitten nuorten kansanedustajien matkalla Moskovassa. Ensimmäisen Venäjän-matkansa ajankohtaa hän ei muista. Pääkaupungin lisäksi Honkonen on vieraillut Pietarissa ja Kaliningradissa.
Vapaa-ajallaan Honkonen harrastaa venäläistä ruokakulttuuria. Pelmenit kuuluvat lempiruokiin ja perinteisin venäläisin menoin pidetyt blinijuhlat kuuluvat jokaiseen syksyyn.
Venäläisyydessä hän arvostaa ylpeyttä omasta kulttuurista, mikä näkyy sekä arjessa että juhlassa.
– Venäläiset ovat onnistuneet säilyttämään kansankulttuurissaan jotain sellaista, minkä me olemme menettäneet. Heillä on ylpeyttä omasta kulttuurista ja sen erityispiirteistä, jotka on meillä Suomessa tietoisesti häivytetty.
Kolikon kääntöpuoli on nationalismi, jossa muihin suhtaudutaan vihamielisesti. Hän toivoo, että suomalaiset yrittäisivät löytää poliittisesti kireänpuoleisista ajoista huolimatta enemmän yhteistä venäläisten kanssa. Henkilökohtaiset kontaktit venäläisiin olisivat tärkeitä ja ylipäätään naapurimaa olisi hyvä tuntea.
– Suomessa mietitään paljon enemmän sellaisia asioita, jotka meitä erottavat kuin yhdistävät, vaikka kyllä monet asiat yhdistävät meitä, Honkonen lausuu.
Teksti Jenni Jeskanen Kuvat Timo Porthan
Petri Honkonen
› Suomi–Venäjä-seuran puheenjohtaja.
› Keskustan toisen kauden kansanedustaja Saarijärveltä.
› Keskustan varapuheenjohtaja.
› Koulutukseltaan historian ja yhteiskuntaopin opettaja (FM) Jyväskylän yliopistosta.
› Metsätilallinen ja 3-vuotiaan tytön isä.