Venäläisten maastamuutto vuodesta 2022 alkaen on käynnistänyt Suomessa uuden venäläisesiintyjien kultakauden: viime vuosina isojakin venäläistähtiä on nähty Suomessa enemmän kuin koskaan.
Kun katsoo suomalaisten tapahtumakalentereiden keikkalistoja, ei ensisilmäyksellä uskoisi, että kulttuuriyhteistyö Venäjän kanssa on ollut jo useamman vuoden katki. Kalentereista löytyy säännöllisesti sellaisten venäläisartistien nimiä kuten Boris Grebenštšikov, Noize MC, Splin, Monetochka, Andrei Makarevitš sekä valkovenäläinen Bi-2.
Esimerkiksi legendaarisen neuvostorockyhtye Akvariumin solistin Boris Grebenštšikovin keikkoja saatiin Suomessa odotella vuosien ajan. Kuitenkin vuoden 2022 jälkeen hän on esiintynyt täällä useita kertoja,
eivätkä vierailut ole loppumassa: hän palaa Helsinkiin jälleen maaliskuussa 2025. Konserttien lisäksi erityisesti Helsingissä on runsaasti tarjontaa myös venäjänkielisessä standupissa ja puhujakeikoissa. Suomeen saapuu esimerkiksi sellaisia tunnettuja venäläispuhujia kuin politiikan tutkija Jekaterina Schulmann ja toimittaja Maksim Kurnikov.
Yhtälö on nurinkurinen: vaikka naapurimaassaan sotaa käyvä Venäjä on eristetty, on venäläistähtien keikkoja nyt Suomessa tarjolla enemmän kuin koskaan. Syy on kuitenkin selvä: Suomeen saapuvia artisteja ja puhujia yhdistää Venäjän Ukrainassa käymän sodan kritiikki ja muutto pois kotimaastaan.
Sota loi venäläiselle kulttuurille uuden kysynnän ulkomailla
Venäjän hyökkäys Ukrainaan helmikuussa 2022 johti historialliseen poismuuttoaaltoon. Maasta lähti tuhansittain erityisesti koulutettuja nuoria.
Samalla Venäjän jättivät monet sotaa vastustavat taiteilijat,
jotka kokivat, etteivät enää voineet työskennellä kotimaassaan vapaasti. Näin venäläisen kulttuurin
kysyntä ja tarjonta kohtasivat ulkomailla uudella tavalla, summaa Cultura-säätiö, joka edistää Suomen venäjänkielisen väestön kotoutumista ja osallisuutta.
Uuden kulttuurikysynnän huomasi myös venäläistaustainen Alexandr Foy keväällä 2022. Hän oli vain kuukausia aiemmin ollut perustamassa Suomeen vapaaehtoisvoimin pyörivää yhdistystä. Se toimii voittoa tavoittelemattomana venäjänkielisenä media- ja tapahtumatoimistona nimeltä Tochka.fi.
Yhdistyksen oli alun perin tarkoitus toimia enemmänkin mediaportaalina, joka kertoisi innostavasti Suomesta ja suomalaisesta yhteiskunnasta. Venäjän hyökkäys Ukrainaan vain neljä päivää ennen projektin julkistamista kuitenkin muutti kaiken. Konserttien järjestämiselle alkoi tulla eri puolilta
paljon kysyntää.
–Se toi meille yleisön, Foy kertoo. Mediasisältöjen kehittäminen
jäi samalla taka-alalle.
Tochka.fi kertoo tukevansa ja kehittävänsä venäjänkielisen väestön kulttuurista elämää sekä tukevansa maanpaossa olevia taiteilijoita Venäjältä ja Valko-Venäjältä. Foyn mukaan yhdistys toimii myös ukrainalaisten ja valkovenäläisten artistien kanssa. Se on esimerkiksi auttanut ukrainalaista
Okean Elzy -yhtyettä järjestämään Suomessa hyväntekeväisyyskonsertin, Foy kertoo.
–Tahdomme tukea artisteja, toimittajia ja luennoitsijoita, hän sanoo.
Artistit päättävät itse, meneekö esiintymisistä saatu raha hyväntekeväisyyteen. Esimerkiksi Noize MC ja Monetochka tahtoivat lähettää Helsingin yhteiskeikkansa tulot Ukrainaa auttavalle hyväntekeväisyysjärjestölle, Foy kertoo.
Yhteistyökumppanien taustat tarkistetaan. Arvojen ja tekojen on kohdattava, ja järjestäjillä ja artisteilla on oltava niistä yhteisymmärrys, Foy kertoo.
–Meille on tärkeintä, että raha ei liiku Venäjälle, eivätkä artistit tue [Venäjän] sotaa, hän
painottaa.
Kerran tai kaksi yhdistyksen on täytynyt kieltäytyä yhteistyöstä, Foy muistelee. Näissä tapauksissa yhteistyötä toivonut artisti asui ja esiintyi yhä Venäjällä.
Yhteiskunnallisesti aktiivinen Aleksandr Foy on SDP:n kuntavaaliehdokkaana Helsingissä tänä keväänä. Ehdokkuudesta ei ollut tietoa vielä haastattelun aikaan.
Myös venäjänkielinen standup kukoistaa
Venäläisartistien esiintymisiä järjestetään Suomessa tavalliseen tapaan myös kaupallisesti toimivien yksityisten tapahtumatuottajien kautta.
–Välillä järjestäjä on ollut Latviasta tuleva taho ”Stand up Riga” ja välillä se on ollut esiintyjä itse tai tämän manageri, kertoo Vasili Maltsev, Helsingin Hakaniemenrannassa toimivan ravintolalaiva Wäiskin
yrittäjä. Wäiski on ollut monen venäjänkielisen standup-keikan tapahtumapaikkana.
–Esimerkiksi Denis Tšužoi on esiintynyt meillä jo kolme kertaa. Viimeisin kerroista on ollut hänen managerinsa sopima, Maltsev jatkaa.
Venäläinen sodanvastainen standup-koomikko Denis Tšužoi on Maltsevin mukaan ollut ehdottomasti yksi Wäiskin parhaiten myyvistä artisteista.
–Parhaimmillaan hän myi täyden salin niin nopeasti, että teimme kaksi peräkkäistä esiintymistä, Maltsev kertoo. Wäiskissä täysi sali tarkoittaa noin 120 vierasta.
Wäiskiin venäläisesiintyjiä katsomaan saapuu vieraita myös pääkaupunkiseudun ulkopuolelta, Maltsev kertoo.
–Emme tietenkään kysy passeja ovella, joten on vaikeaa arvioida, missä maassa kukin on syntynyt. Mutta mitä olen itse vieraiden kanssa jutellut, seassa on ollut ihmisiä monestakin eri entisen Neuvostoliiton maasta.
Maltsev arvioi, että venäläisartistien keikkojen määrä on lisääntynyt vuodesta 2022. Sitä on kuitenkin vaikea todeta: kun Venäjän suurhyökkäys alkoi, ei kulttuuriala ollut vielä ehtinyt juuri elpyä kansainväliset esiintymiset keskeyttäneestä koronapandemiastakaan.
Sota korosti tarvetta kokea yhteisöllisyyttä ulkomailla
Venäjänkieliset kulttuuriesiintymiset ovat identiteetin kannalta tärkeitä monille Suomen venäjänkielisille, Cultura-säätiö arvioi.
–Venäjänkieliset ulkomailla, erityisesti äskettäin maasta lähteneet, hakevat yhteyttäomaan kulttuuriinsa ja kaipaavat tuttuja ilmiöitä sekä älyllistä sisältöä omalla äidinkielellään. Tämä on korostunut sodan myötä, kun ulkomailla asuvien venäläisten on ollut tarpeen löytää uusia tapoja kokea yhteisöllisyyttä, Cultura-säätiö kertoo.
Cultura-säätiö uskoo, että tapahtumat tarjoavat monille osallistujille kuitenkin enemmän tunne-elämyksiä kuin sosiaalista verkostoitumista Suomeen. Se arvioi, että ne voivat myös vahvistaa ajatusta
Venäjän hyökkäyksestä ”Putinin sotana”, josta venäläisillä ei ole kollektiivista vastuuta.
–Toisaalta ne voivat yhdistää ihmisiä, jotka tuntevat solidaarisuutta Ukrainaa kohtaan ja jopa kerätä varoja Ukrainan hyväksi. Viimeksi mainitut tapahtumat ovat tosin harvassa, säätiö kertoo.
Keikoilta aktiiviksi
Keikkojen ihmisiä yhdistävän vaikutuksen puolesta puhuvat ainakin Alexandr Foy ja Jevgeni Vologin. Vologin on 31-vuotias yliopisto-opiskelija ja yksi Tochka.fi:n noin kolmestakymmenestä aktiivisesta vapaaehtoisesta. Hän uskoo, että venäjänkielisten tapahtumien kautta on mahdollista saada venäjänkielisiä osallistettua enemmän myös suomalaiseen yhteiskuntaan.
Vologinia voi pitää siitä jonkinlaisena esimerkkinä. Hän tutustui venäläisartistien keikoilla Foyhin ja päätyi vähitellen aktiiviksi yhdistyksen toimintaan. Radiotoimittajataustainen Vologin vastaa nyt Tochka.fi:n mediatiimistä. Mediasisältöjen miettimiselle alkaa taas löytyä aikaa keikkojen järjestämisen
ohella.
Yhdistyksen vapaaehtoisia yhdistää eri kansallisuuksista riippumatta kiinnostus Suomen yhteiskuntaa ja kulttuuria kohtaan, Foy ja Vologin kertovat. Venäläisartistien keikoilla saa olla yhdessä samanmielisten
kanssa, ja vapaaehtoistyö antaa mahdollisuuden osallistua aktiivisesti yhteiskunnan toimintaan omalla äidinkielellään.
–Kun sota alkoi, ihmiset pelkäsivät, että kaikki venäläinen perutaan. Olen iloinen, ettei kaikki mennyt niin mustavalkoiseksi. Kaikki venäläiset eivät tue sotaa, Foy sanoo.
–Järjestämme poliittista syistä maanpakoon lähteneiden artistien keikkoja. Se tarkoittaa, että autamme itseämme ja kaltaisiamme ihmisiä kulttuurimme esittämisessä – kulttuurin, joka on sotaa ja valloittamista vastaan, Foy päättää.
TEKSTI ELINA SAARILAHTI
PIIRROS ELINA SAARILAHTI