Venäjän uusi hallitus syntyi ripeästi

East Office of Finnish Industries palvelee suurimpia suomalaisia Venäjällä toimivia yhtiöitä. Sen 25 osakasta ovat investoineet Venäjälle hieman yli kahdeksan miljardia euroa, mikä on noin 80 prosenttia kaikista suomalaisyhtiöiden investoinneista Venäjälle.

Syyskuussa East Officen toimitusjohtajana aloitti Lauri Veijalainen. Hänellä on pitkä kokemus rakennusalasta ja vähittäiskaupasta Venäjällä. Jos suomalaisia Venäjän kaupan osaajia jaetaan Pietarissa ja Moskovassa asuneisiin, Veijalainen kuuluu jälkimmäisiin, vaikka on asunut pari vuotta myös Pietarissa. Skanskan ja Ikean talousjohtajana sekä Stockmannin kehitysjohtajana Moskovassa vierähtivät vuodet 1998–2015, minkä jälkeen hän oli Stockmannin toimitusjohtaja viime vuoteen asti. Ennen Moskovan komennuksiaan Veijalainen on asunut myös kaksi vuotta Ukrainassa ja vuoden Liettuassa.

East Officen aiempi toimitusjohtaja Ilkka Salonen siirtyi yhtiössä hallituksen puheenjohtajaksi ja vastaavasti puheenjohtajuudesta luopunut Esko Aho on nykyisin yhtiön osa-aikainen Senior Advisor. Nimitykset tehtiin jo viime keväänä, vaikka Veijalainen pääsi aloittamaan tehtävässään vasta syksyllä.

– East Officen tehtävänä on edustaa osakasyhtiöidensä etuja Venäjällä. Se toimii alustana, joka pitää yhteyksiä päättäjiin sekä Suomessa että Venäjällä ja tukee suomalaisyhtiöitä kaikessa, mitä ne tekemisessään Venäjällä tarvitsevat, Veijalainen listaa.

East Officella on toimistot Helsingissä East Officen Lauri Veijalainen on tyytyväinen.

– Yritykset eivät pidä yllätyksistä millään markkinoilla. Siksi oli hyvä, että Venäjän uusi pääministeri nimitettiin nopeasti. Hänestä on kuulunut varsin hyvää, eli odotukset ovat positiiviset, East Officen toimitusjohtaja Lauri Veijalainen sanoo.

Sanktiot ja lokalisaatio teettävät eniten töitä tällä hetkellä.

Etelärannan työnantajalinnakkeessa ja Moskovassa Kremlin lähistöllä. Vaikuttajatoimisto osallistuu yhteiskunnalliseen keskusteluun Venäjästä, mutta sen päätehtävä on palvella osakkaitaan, jotka omistavat yhtiön. Niiden toimialajakauma on varsin kattava energiaratkaisuista puuteollisuuteen ja logistiikasta maalien valmistukseen.

East Office voi ottaa myös uusia osakkaita.

Tähän asti kiertovauhti on ollut muutama osakas kolmen vuoden välein. Millä toimialoilla Venäjän markkinoilla olisi kysyntää?

– Ensimmäisenä tulee mieleen terveydenhuolto. Suomessa on tosi korkeaa tietotaitoa terveydenhuollossa ja siihen liittyvissä laitteissa. Myös jätehuolto ja jäteasiat ovat korkealla Venäjän agendalla. Jos katsotaan uuden pääministerin Mihail Mišustinin taustaa verohallinnossa, ja kuinka hän on sen digitalisoinut, voi ennustaa vauhdin kiihtyvän sillä saralla. Digiosaamiselle, automatisoinnille ja tekoälylle varmasti avautuu uusia mahdollisuuksia myös Venäjällä, Veijalainen vastaa.

”Alku isommalle muutokselle”

Tammikuiset käänteet Venäjän politiikassa tulivat suomalaiselle elinkeinoelämälle yhtä suurena yllätyksenä kuin kaikille muillekin. Uusi pääministeri Mihail Mišustin ei ole East Officelle entuudestaan tuttu, mutta ei tunnu olevan suurelle yleisölle Venäjälläkään.

– Kun olen puhunut kollegoiden ja tuttujen kanssa Moskovassa ja Pietarissa, hän vaikuttaa olevan varsin tuntematon myös Venäjällä. Nimityksen jälkeen hänestä on kuitenkin kuulunut eri kanavista varsin positiivista palautetta.

Mišustin ei ole ensimmäinen Venäjän verohallinnosta pääministeriksi noussut.

Pääministerinä 2004–2007 toiminut Mihail Fradkov tuli tehtävään liittovaltion veropoliisista.

Eikö Venäjän hallituksen yllättävävaihtuminen ole juuri sellaista arvaamattomuutta, jota yritykset vierastavat?

– Yritykset eivät pidä yllätyksistä millään markkinoilla. Siksi oli hyvä, että Venäjän uusi pääministeri nimitettiin nopeasti, tosin askelmerkit olivat varmaan sovitut. Hänestä on kuulunut hyvää, eli odotukset ovat positiiviset, Veijalainen sanoo.

Hänestä on tärkeää, että myös hallitus syntyi nopeasti. Venäjän lain mukaan pääministerin on tehtävä presidentille ehdotus uudesta hallituksesta seitsemän päivän sisällä nimityksestään. Tällä kerralla hallitus syntyi hyvin aikarajan sisällä, eli varsinaista hallituskriisiä ei ollut.

– Tämä on varmasti alku isommalle muutokselle, joka huipentuu vuoden 2024 vaaleihin.

Hallituksen ministereistä vaihtui noin puolet, mikä on varsin merkittävä muutos, Veijalainen pohtii.

Hän arvioi uuden pääministerin saaneen varsin vapaat kädet hallituksen muodostamisessa. Siitä kertoo esimerkiksi se, että Mišustin nosti lähelleen muutaman muunkin verohallintotaustaisen henkilön. Hallituksessa on pääministerin lisäksi 30 ministeriä.

Aikaisemmin heidän joukossaan on ollut vahva edustus Pietarista. Nykyhallituksessa vain kahdella ministerillä on Pietari-tausta.

– Moskova on tärkein päätöksenteon paikka, vaikka Pietari onkin erittäin tärkeä kauppapaikka varsinkin suomalaisyhtiöille. Siksi pidämme yllä erittäin aktiivisia suhteita myös Pietarin kaupunginhallintoon, Veijalainen sanoo.

Joulukuussa East Officella oli aktiivinen rooli, kun Pietarin kuvernööri Alexander Beglov teki ensimmäisen virallisen ulkomaanvierailunsa Suomeen.

Silta valtiovallan suuntaan

East Officella on tiivis yhteys Suomen ulkoministeriöön ja läheiset suhteet Elinkeinoelämän keskusliittoon. Yhteydet toimivat myös Suomalais-venäläiseen kauppakamariin, joka on Etelärannassa East Officen seinänaapuri. Kauppakamarin toiminta on luonteeltaan enemmän vienninedistämistä, ja sen jäsenet ovat ensisijaisesti pk-yrityksiä.

Kaikki East Officen osakkaat ovat tosin siinäkin jäseninä.

– Olemme silta osakasyhtiöiden ja valtiovallan välillä Venäjä-asioissa, Veijalainen luonnehtii.

Ulkoministeriön ohella yhteyksiä pidetään kotimaassa muihinkin ministeriöihinja päättäjiin. Viime vuonna East Office -yhtiöillä oli mahdollisuus tavata niin Suomen pääministeri Antti Rinne kuin Venäjän aiempi varapääministeri Arkadi Dvorkovich ja Venäjän keskuskauppakamarin presidentti Sergei Katyrin.

– Pyrimme tuottamaan lisäarvoa osakkaille ja auttamaan heidän toimintaansa Venäjällä.

Toimitusjohtajan mukaan ajankohtaisimmat aiheet juuri tällä hetkellä liittyvät EU:n ja Yhdysvaltojen Venäjälle asettamiin pakotteisiin ja Venäjällä nouseviin lokalisaatiovaatimuksiin.

– Sanktioiden kanssa on opittu elämään, ja ne ovat realismia varmasti vielä jonkin aikaa. Ne koskevat kaikkia Venäjällä toimivia suomalaisyhtiöitä siitä näkökulmasta, että halutaan olla tarkkoja, keiden kanssa yhteistyötä Venäjällä tehdään, Veijalainen kertoo.

Hänen mukaansa yhtiöt käyttävät paljon aikaa ja resursseja governance-työhön. East Office ei ole lakitoimisto, mutta pystyy ohjaamaan ja konsultoimaan osakkaitaan myös näissä asioissa. Myös lokalisaatiovaatimukset, eli venäläisiltä viranomaisilta tuleva paine tuotannon paikallistamiseen, aiheuttaa selventämistä edellyttäviä kysymyksiä suomalaisille.

– Sanktiot ja lokalisaatio teettävät eniten töitä tällä hetkellä. On mielenkiintoista nähdä, miten Venäjän uusi johto asennoituu lokalisaatiovaatimuksiin.

Veijalaisen mukaan venäläisten tuotteiden laatu on joillakin aloilla parantunut sanktioiden ansiosta, varsinkin elintarvikkeissa.

Hän kertoo huomanneensa itsekin ostaneensa enemmän venäläisiä elintarvikkeita vielä Moskovassa asuessaan. Tuotannon paikallistamisen edellyttäminen ulkomaisilta yhtiöiltä asettaa vaatimuksia myös Venäjän sisäiselle infrastruktuurille.

– Aika näyttää, ovatko tavoitteet realistisia, Veijalainen pohtii.

Moskova ja Pietari erilaisia

Monet East Officen yhtiöistä toimivat Venäjällä sekä Moskovassa että Pietarissa, osa muissakin miljoonakaupungeissa. Yhtiöillä saattaa olla tuotantoa myös kaupunkien ulkopuolella.

– Maantieteellisen läheisyyden näkökulmasta Suomen rooli on potentiaalisesti suurempi Pietarissa kuin Moskovassa. Myös suomalaisten yhtiöiden ja brändien tunnettuus on Pietarissa parempi, Veijalainen toteaa.

Molemmissa kaupungeissa asuneena hän pitää niitä täysin erilaisina toimintaympäristöinä; Moskova on nopeampi, hektisempi ja vaativampi, Pietari eurooppalaisempi ja tempoltaan hitaampi.

– Moskova on Venäjän suurin markkina-alue, Pietari toiseksi suurin. Merkittävä osa meidän osakkaistamme toimii molemmissa,hän sanoo.

Venäjän talouskasvuksi ennustetaan lähiaikoina puoltatoista prosenttia, mikä on kaukana 2000-luvun alkuvuosien hurjasta vauhdista.

– Kasvuvauhti riippuu aika paljon myös toimialasta. Pitää muistaa, että Venäjä on valtava markkina. Kilpailu on kiristynyt sielläkin, kun kuluttajat ovat tulleet laatu- ja palvelutietoisemmiksi.

Venäjällä voi menestyä, mutta silloin tuotteen ja palvelun on oltava kunnossa, kuten Suomessakin.

Uusi toimitusjohtaja arvelee East Officen osallistuvan Venäjä-aiheiseen keskusteluun aiempaa aktiivisemmin ainakin Suomessa, mahdollisesti Venäjälläkin.

– Haluamme osallistua siihen eri kanavia käyttäen, ja tuoda Venäjä-tietoisuutta ensisijaisesti omistajillemme, mutta muillekin, Veijalainen sanoo.

Kuka tahansa pääsee hyötymään joulun alla uudistetuista East Officen verkkosivuistoa eastoffice.fi, joilta on luettavissa reaaliaikainen uutisvirta Venäjää koskevista uutisista, joita kirjoitetaan sekä Suomessa että Venäjällä. Uutisia on suomeksi, venäjäksi ja englanniksi.